Kilpailumääräykset

Suomen Kukkakauppiasliiton kilpailutoimikunnan 18.11.2009 ja 11.2.2010 tarkistamat ja liiton hallituksen 1.3.2010 hyväksymät kilpailumääräykset. 

Sisällysluettelo

KILPAILUORGANISAATIO

1.      Kilpailun järjestäjä

2.      Kilpailukomitea

3.      Kilpailun johtaja

4.      Tuomariston puheenjohtaja

5.      Tuomaristo

5.1.                    Tuomariston koulutus

5.2.                    Tuomariston valintakriteerit

5.3.                    Tuomariston informointi

5.4.                    Tuomariston arviointityöskentely

5.5.                    Tuomaroinnin etiikka

6.      Kilpailun muut toimihenkilöt 

KILPAILUMÄÄRÄYKSET   

7.      Kukkasidonnan Suomen mestaruuskilpailu – järjestelmä

8.      Piirin mestaruuskilpailu

8.1.                    Pääsyvaatimukset

8.2.                    Kilpailusarjat

8.3.                    Piirimestaruuskilpailujen ajankohta

8.4.                    Piirimestaruuskilpailujen järjestäminen

8.5.                    Avoimet kukkasidontakilpailut piirimestaruuskilpailuina

8.6.                    Piirimestaruus ja sen saavuttaminen

9.      SM-kilpailuun osallistuminen

9.1.                    Laskentajärjestelmä

9.2.                    Edustajien lähettäminen SM-kilpailuun

9.3.                    Kilpailuedustajien valintaa seuraavat toimenpiteet

10.  Suomen mestaruuskilpailu

10.1.                SM-kilpailun ajankohta

10.2.                Osallistuminen SM-kilpailuun1

0.3.                Kilpailusarjat

10.4.                Kukkasidonnan Suomen mestari

11.  Kilpailutyöt

11.1.                Piirin mestaruuskilpailu

11.2.                Suomen mestaruuskilpailu

12.  Muut piirimestaruus- ja SM-kilpailuihin liittyvät ohjeet

12.1.                Arviointikokous

12.2.                Palkintojen jako

12.3.                Päätöskokous

12.4.                Kilpailija/assistentti

12.5.                Työn/kilpailijan poistaminen arvioinnista/kilpailusta

12.6.                Kilpailijoiden protestioikeus

13.  Avoimet kukkasidontakilpailut  

ARVIOINTIPERIAATTEET

14.  Arvioinnin pääperiaatteet

15.  Pisteytys ja arviointikohteet

16.  Arviointi ja pisteiden antaminen

17.  Kilpailuajat

18.  Kilpailu- ja arviointipaikka

19.  Assistentin käyttö 

SIDONTATÖIDEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIASTEIKKO

KASVI-ISTUTUSTEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIASTEIKKO

KILPAILUORGANISAATIO

1. Kilpailun järjestäjä 

Varsinaisen SM-kilpailun järjestää Suomen Kukkakauppiasliitto r.y. (SKKL) ja sen hallitus. Piirimestaruuskilpailut järjestää Suomen Kukkakauppiasliitto r.y:n piirit ja niiden hallitukset. 

Kilpailun järjestäjä eli SKKL

·         Laatii kilpailubudjetin ja nimeää SM-kilpailuorganisaation eli kilpailun johtajan ja kilpailukomitean muut jäsenet tuomarikomitean antaman ehdotuksen perusteella. Kilpailun johtaja voi myös itsenäisesti valita kilpailukomitean muut jäsenet.

·         Vastaa palkintojen hankinnasta ja jaosta.

·         Päättää yhdessä kilpailukomitean kanssa mahdollisten sponsoreiden hankkimisesta ja näkymisestä.

·         Lähettää kilpailijoille heidän arviointilomakkeensa

·         Valitsee mahdollisimman pian SM-kilpailun jälkeen kilpailuorganisaation seuraavalle vuodelle.  SKKL:n toimesta kilpailutoimikunta tarkistaa osaltaan myös kilpailuorganisaation pätevyyden.

Seuraavat kilpailuorganisaation eri jäsenten tehtävät ja toimenkuvat pätevät soveltuvin osin myös piirien mestaruuskilpailuissa, sekä liiton tai sen piirien järjestämissä avoimissa kukkasidontakilpailuissa. 

2. Kilpailukomitea

Kilpailukomitea on kilpailun ylin päättävä elin. Kilpailukomiteaan kuuluu 3-5 henkilöä.

Kilpailukomitean on muodostuttava siten, että vähintään puolella sen jäsenistä on SKKL:n tuomarioikeudet. Piirin mestaruuskilpailuissa vähintään yhdellä kilpailukomitean jäsenistä on oltava tuomarioikeudet. Kilpailukomitean jäsenten tulee olla nimettyinä kilpailuja edeltävän vuoden loppuun mennessä. Kilpailukomitea noudattaa SKKL:n voimassaolevia kilpailumääräyksiä ja ohjeita. 

Kilpailukomitea

·         Valitsee/ nimeää muun kilpailuorganisaation

·         Valitsee yhdessä kilpailutoimikunnan ja SKKL:n kanssa tuomariston.

·         Päättää kilpailutöistä. Kilpailutöiden laatijoilla on oltava riittävä ammatillinen osaaminen (joko tuomaripätevyys tai riittävän laaja kilpailukokemus) kilpailutöiden laatimiseen ja töihin soveltuvan materiaalin hankkimiseen.

·         Laatii kyseiseen kilpailuun tarvittavat lisäohjeet (mm. assistentin kilpailu- ja työkohtaisesta käytöstä).

·         Päättää esivalmistelu- ja kilpailuajoista.

·         Huolehtii yllätystöiden materiaalitilauksista ja materiaaleista.

·         Valitsee keskuudestaan yllätystöiden kilpailumateriaalien jakajat ja täydentää tarvittaessa ryhmää.

·         Järjestää töiden juoksevan numeroinnin niin, että saman kilpailijan töille annetaan eri numerot kullekin.

·         Päättää yhdessä kilpailun järjestäjän kanssa mahdollisesta sponsoroinnista ja näkymisestä.

·         Järjestää tuomaripalaverin ennen arvioinnin alkua. Palaverille oltava riittävästi aikaa - > jatkuu tuomariston kesken tuomarikokouksena

·         Kilpailukomiteassa voi olla maksimissaan 1 kilpailutoimikunnan jäsen 

3. Kilpailun johtaja

Kilpailun johtajalla on oltava SKKL:n tuomarioikeudet

·         Toimii kilpailukomitean puheenjohtajana.

·         Vastaa yhdessä kilpailukomitean ja kilpailun järjestäjän kanssa sääntöjen noudattamisesta, kilpailun kulusta, aikataulusta ja tiedottamisesta.

·         Toimii käytännön järjestelyiden organisaattorina.

·         Vastaa yhdessä kilpailun järjestäjän kanssa kilpailupaikan, esivalmistelu- ja arviointitilan kunnostuksesta (tilojen koko, valaistus, pöydät, istuimet, ovien avaaminen ja sulkeminen, virvokkeet kilpailijoille ja tuomaristolle jne.) ja mahdollisten kylmäsäilytystilojen hankkimisesta.

·         Vastaa kilpailijoiden määräaikaan mennessä ennen kilpailuja esittämiin kirjallisiin kysymyksiin. Kysymyksiin vastaaminen tapahtuu sovittuna ajankohtana niin ikään kirjallisesti.

·         Vastaa kilpailijoiden esivalmistelun ja varsinaisen kilpailun aikana esittämiin kysymyksiin.

·         Lähettää tuomaristolle kaiken tarvittavan kilpailua koskevan materiaalin (mukaan lukien kilpailijoille lähetetty materiaali) hyvissä ajoin ennen kilpailua.

·         Järjestää tuomarien nähtäville kaiken yllätystöihin liittyvän kirjallisen ja sidontamateriaalin.

·         Päättää kilpailumateriaalin (esim. huonojen kukkien) vaihtamisesta kilpailun aikana.

·         Organisoi kilpailutöiden siirtämisen arviointipaikalle.

·         Informoi tuomariston puheenjohtajaa ja tuomaristoa ennen arvioinnin aloittamista järjestettävässä tuomaripalaverissa.

·         Toimii kilpailijoiden ja tuomariston yhdyshenkilönä.

·         Järjestää kilpailijoiden ja tuomariston yhteisen päätöspalaverin välittömästi kilpailun– ja tulosten julkistamisen jälkeen.

·         Toimittaa arviointipöytäkirjat SKKL:n arkistoon ja ohjeistaa toimiston lähettämään ne  kullekin kilpailijalle. Pyrkimyksenä olisi, että kilpailijat saisivat jo tuomaripalaverissa omien töidensä arviointipöytäkirjojen kopiot tai tulosteet. 

4. Tuomariston puheenjohtaja

Tuomariston puheenjohtajalla on oltava SKKL:n tuomarioikeudet.

·         Järjestää ennen arvioinnin aloittamista tuomarikokouksen, jossa hän informoi tuomaristoa.

·         On tuomariston johtaja ja johtaa muun tuomariston työskentelyä.

·         Osallistuu itse arviointiin.

·         Luovuttaa arviointipöytäkirjat kilpailun johtajalle tai pisteiden laskijoille.

·         Vastaa mahdollisten ulkomaalaisen tuomarin informoimisesta kilpailun ja arvioinnin aikana.

·         Tuomariston puheenjohtajan ääni ratkaisee ristiriitatilanteisiin liittyvissä äänestyksissä (esim. työn hylkääminen). 

5. Tuomaristo

5.1.  Tuomariston koulutus 

·         tuomarikomitea valitsee uudet tuomarit sekä kouluttaa heidät, sekä vastaa myös jo toimivien tuomareiden koulutuksesta

·         uudet tuomarit ovat niin sanottuja ”harjoittelevia tuomareita”, joiden tulee osallistua kilpailuarviointiin harjoittelemalla arviointia.  

5.2. Tuomariston valintakriteerit

·         tuomarina voi toimia henkilö, joka on SKKL:n jäsen ja jolla on SKKL r.y:n tuomarioikeudet. Tuomarina toimivan henkilön tulee ylläpitää ammattitaitoaan muun muassa osallistumalla tuomarikoulutukseen. Jos tuomari on pois koulutustilaisuudesta kaksi kertaa ilman pätevää syytä, tulee tuomarikomitean ottaa yhteys kyseiseen tuomariin. Jos tuomari on pois koulutustilaisuudesta kolme kertaa ilman pätevää syytä, voi tuomarikomitea/hallitus evätä hänen tuomarioikeutensa. Asia käsitellään tapauskohtaisesti. 

·         Arvioivia tuomareita on vähintään 3 henkilöä, joista vähintään kaksi suomalaisia. Myös ulkomaalaisia tuomareita voidaan käyttää edellä mainittujen lisäksi. 

·         SM-kilpailuissa tulee aina olla vähintään yksi ulkomaalainen tuomari. 

·         Tuomaristoon ei voi osallistua henkilö, jonka jäsenliikkeen edustaja kilpailee kyseisessä kilpailussa. Myös läheinen sukulaisuus on este tuomarityöskentelylle, samoin ko. kilpailuun etukäteen tehtävä valmennustyö.

Kilpailukomitea voi asettaa kilpailun tuomaristoon myös jonkin muun alan asiantuntijan (ei SKKL:n tuomari). Asiantuntija voi kilpailukomitean luvalla osallistua ennalta nimetyn arviointikohteen arviointiin. Tuomariston ja sen mahdollisen asiantuntijajäsenen nimet ilmoitetaan kilpailijoille hyvissä ajoin ennen kilpailua annettavissa ohjeissa.  

5.3. Tuomariston informointi

 ·         tuomariston jäsenille lähetetään sama kirjallinen informaatio kuin kilpailijoillekin. Ulkomaalainen tuomari saa informaatiomateriaalin ruotsiksi, englanniksi tai saksaksi käännettynä. 

·         Mikäli kilpailussa on yllätystöitä, tuomaristolle annetaan sama materiaalipaketti kuin kilpailijoillekin. 

·         Kilpailun johtaja antaa tuomaristolle tarvittaessa lisäinformaatiota kilpailua edeltävässä tuomaripalaverissa. (esim. kilpailijoiden esittämät kysymykset ja niihin annetut vastaukset.) 

5.4. Tuomariston arviointityöskentely

 ·         Tuomarit arvioivat itsenäisesti kokonaisvaikutuksen, värin ja idean pisteasteikolla 0 – 25 ja keskustelevat antamistaan pisteistä. Kukin tuomari voi keskustelun jälkeen muuttaa pisteitään, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. 

·         Jokaisella tuomarilla on oikeus pysyä antamissaan pisteissä. 

·         Tuomaristo yhdessä tai erillinen tekniikkatuomaristo arvioi tekniikan asteikolla 0 – 25. 

·         Tuomarit voivat perustella päätöksiään ja pisteytystään arviointipöytäkirjoissa. 

5.5.  Tuomaroinnin etiikka 

·         tuomareiden tulee toimia tehtävissään eettisesti oikein eli tuomareiden ”etiikka” on osa ammattitaitoa

6. Kilpailun muut toimihenkilöt

Ajanottaja(t)

·         huolehtii kilpailun aikataulun pitävyydestä ja ajan ilmoittamisesta kilpailijalle. 

Avustajat

·         auttavat tarvittaessa kilpailutöiden ja yllätystöissä tarvittavien materiaalien siirtämisessä ja toimivat yhteyshenkilönä kilpailupaikan ja arviointipaikan välillä. 

Juontaja(t)

·         on kilpailun onnistumisen ja yleisön viihtymisen kannalta tärkeä henkilö.

·         Juontajan tulee tuntea kukkasidontaa. Mikäli kilpailussa on juontajapari, on toisen juontajan oltava kukkasidonnan ammattilainen. 

Pisteenlaskijat

·         laskevat tuomarien arviointipöytäkirjojen pisteet yhteen.

·         Kokoavat pisteet koontikaavakkeelle.

·         Asettavat kilpailijat paremmuusjärjestykseen koontikaavakkeille sekä sarjoittain (juniori/seniori) että kokonaiskilpailun suhteen. 

Pisteenlaskijoita on oltava kaksi (2). Virhemahdollisuudet on eliminoitava täysin. 

Mikäli kilpailussa käytetään erillistä tekniikkatuomaristoa, annetut tekniikkapisteet kerrotaan (kokonaisvaikutusta, väriä ja ideaa) arvioivien tuomarien lukumäärällä. 

Kilpailukomitea ja/tai kilpailun johtaja tarkistaa pisteet ennen niiden julkistamista. 

Siivoojat

·         Hoitavat kilpailupaikan esi- ja jälkisiivouksen.  

Tekstaajat

·         huolehtivat kilpailijoiden nimikylttien, lahjoittajalistojen, kunniakirjojen yms. tekstaamisesta.  

Tiedottaja

·         vastaa kokonaisvaltaisesti kilpailun tiedottamisesta ja mahdollisesta markkinoinnista. 

KILPAILUMÄÄRÄYKSET

Kilpailumääräyksiä sovelletaan kaikissa Suomen Kukkakauppiasliitto r.y:n ja sen eri piirien järjestämissä kilpailuissa.

Kilpailutoimikunta tarkistaa kilpailumääräykset vuosittain. 

Kilpailumääräysten muutokset ja korjaukset hyväksyy SKKL:n hallitus kilpailutoimikunnan esityksestä.  

Kulloinkin voimassa olevat kilpailumääräykset julkaistaan liiton verkkopalvelusivuilla, mistä ne ovat kilpailukomitean, kilpailijoiden, tuomareiden sekä erilaisten sidosryhmien saatavilla.

7. Kukkasidonnan Suomen mestaruuskilpailu

järjestelmä

SM- kilpailujärjestelmä toimii siten, että Suomen Kukkakauppiasliitto r.y:n piiri lähettävät edustajansa SM-kilpailuun järjestämiensä piirimestaruuskilpailujen kautta. Kunkin piirin mestaruuskilpailu on avoin kaikille piirin jäsenille. 

8. Piirin mestaruuskilpailu

Piirimestaruuskilpailujen tehtävänä on toimia SM-kilpailun karsintakilpailuna. Muiden paitsi hallitsevan kukkasidonnan Suomen mestarin on SM-kilpailuun päästäkseen osallistuttava ensin piirimestaruuskilpailuun. Kukin piiri valitsee edustajansa SM-kilpailuun piirimestaruuskilpailussa saavutetun menestyksen perusteella. 

8.1. Pääsyvaatimukset

Kilpailijan tulee olla jokin seuraavista:

 1.      Kilpailun järjestävän piirin alueella toimivan SKKL r.y:n jäsenliikkeen edustaja. Hänen tulee olla vakinaisessa työsuhteessa edustamassaan liikkeessä. 

2.      Kilpailun järjestävän piirin alueella kirjoilla oleva henkilöjäsen eli floristijäsen. 

3.      Opiskelija, joka opiskelee SKKL r.y:n yrityskannattajajäsenyyden omaavassa ammatillisessa oppilaitoksessa.    

4.      Henkilökannattajajäsen  

8.2. Kilpailusarjat

Piirimestaruuskilpailuissa käytetään sarjajakoa juniorit/seniorit. Jako perustuu osallistujien kilpailumenestykseen.  

Juniorikilpailija

On ensikertalainen tai aiemmin kilpaillut henkilö, joka ei ole voittanut sarjaansa piirimestaruuskilpailussa tai ei ole sijoittunut kolmen parhaan joukkoon SM-kilpailun juniorisarjassa. Juniori säilyy juniorina koko kalenterivuoden ajan.  

Seniorikilpailija

On voittanut piirimestaruuskilpailujen juniorisarjan tai sijoittunut kolmen parhaan joukkoon SM-kilpailun juniorisarjassa. 

Kilpailusarja ei vaikuta piirimestaruuskilpailun lopputulokseen. 

8.3. Piirimestaruuskilpailujen ajankohta

Piirit järjestävät mestaruuskilpailunsa tammi-huhtikuussa.Kilpailuja koskevat ennakkotiedot on julkaistava tammikuun 15.päivään mennessä. 

8.4. Piirimestaruuskilpailujen järjestäminen

1.      Pääsääntöisesti kukin piiri järjestää piirimestaruuskilpailun oman alueensa kilpailijoille.

2.      Jos oman yksittäisen piirimestaruuskilpailun järjestäminen ei ole mahdollista, voivat piirit järjestää yhteiset piirimestaruuskilpailut.

3.      Jos yhteiskilpailujen järjestäminen ei ole mahdollista, on piirin sovittava jonkin piirimestaruuskilpailun järjestävän piirin kanssa oman piirinsä kilpailijoiden lähettämisestä kyseiseen kilpailuun.Edellä mainituissa tapauksissa kilpailija edustaa omaa piiriään ja kilpailee oman piirinsä mestaruudesta.

Piirimestaruuskilpailuihin perustuvaa karsintamenettelyä ei tarvita silloin, kun SM-kilpailu järjestetään kaksipäiväisenä. Tällöin ensimmäisen päivän kilpailu voi toimia SM-kilpailun karsintakilpailuna tai se voi olla avoin kaikkien piirien kilpailijoille. Toisen päivän SM-finaaliin pääsee tietty (kilpailukomitean ennalta päättämä) määrä kilpailijoita ensimmäisenä kilpailupäivänä saavutetun pistemäärän perusteella.

8.5. Avoimet kukkasidontakilpailut piirimestaruuskilpailuina

Avoimissa kukkasidontakilpailuissa, jotka samalla toimivat yhden tai useamman piirin yhteisinä piirimestaruuskilpailuina, käytetään samoja karsintaperiaatteita ja laskentajärjestelmää kuin normaaleissa piirimestaruuskilpailuissa. Avoimiin kukkasidontakilpailuihin voi osallistua kilpailijoita muista kuin yhteiskilpailun järjestävistä piireistä. Heihin ei kuitenkaan sovelleta piirimestaruuskilpailujen karsintaperiaatteita eikä laskentajärjestelmää (kpl  9.1.), joten edellä mainitun kilpailun kautta he eivät voi tulla valituiksi piirinsä edustajiksi SM-kilpailuun.

8.6. Piirimestaruus ja sen saavuttaminen

Piirimestaruuskilpailuissa kokonaiskilpailun korkeimman pistemäärän saavuttanut kilpailija on kilpailuvuoden ajan kyseisen piirin mestari.Vain Suomen kansalaisesta voi tulla piirin mestari.

9. SM-kilpailuun osallistuminen

9.1. Laskentajärjestelmä

 Piirien edustajamäärä SM-kilpailuissa lasketaan piirimestaruuskilpailujen kilpailijamäärän perusteella. 

Kilpailijoita

Piirimestaruuskilpailuissa (k.o.piiristä) 5 tai vähemmän  oikeuttaa 2 kilpailupaikkaan SM-kilpailussa.

Piirimestaruuskilpailuissa (k.o.piiristä) 6 – 10 oikeuttaa 4 kilpailupaikkaan SM-kilpailussa.

Piirimestaruuskilpailuissa (k.o.piiristä) 11 – 25 oikeuttaa 5 kilpailupaikkaan SM-kilpailussa.

Piirimestaruuskilpailuissa (k.o.piiristä) 16 – 20 oikeuttaa 6 kilpailupaikkaan SM-kilpailussa.

Piirimestaruuskilpailuissa (k.o.piiristä) 21 tai enemmän oikeuttaa 7 kilpailupaikkaan SM-kilpailussa. 

Kilpailupaikat jaetaan siten, että valituksi tulee paras juniori, paras seniori ja loput pisteiden perusteella.

SKKL:n hallitus voi tarvittaessa pyytää piireistä kilpailijoita SM-kilpailuun.

9.2. Edustajien lähettäminen SM-kilpailuun

 1.      Piirit, joilla on oikeus kahteen kilpailupaikkaan, lähettävät yhden kilpailijan kummastakin sarjasta (yksi juniori ja yksi seniori). Jos piirimestaruuskilpailuun ei ole osallistunut ainoatakaan toisen sarjan (seniori/juniori) kilpailijaa, eikä kyseisen sarjan edustajaa voida näin ollen lähettää SM-kilpailuun, voi piiri lähettää kilpailuun kaksi toisen sarjan (juniori/seniori) edustajaa.

2.      Piirit, joilla on oikeus kolmeen tai sitä useampaan kilpailupaikkaan lähettävät yhden juniorin ja yhden seniorin. Loput edustajansa piirit valitsevat piirimestaruuskilpailuissa saavutetun pistemäärän perusteella.

3.      Piirin lähettämä edustaja voi olla myös muun kuin Suomen kansalainen. Hän voi osallistua SM-kilpailuun, mutta hänestä ei voi tulla kukkasidonnan Suomen mestaria.

4.      Piirimestaruuskilpailussa sijoituksensa perusteella SM-kilpailuun valittu kilpailija edustaa kyseistä piiriä SM-kilpailussa.

5.      Hallitseva Suomen Mestari voi osallistua SM-kilpailuun ilman esikarsintaa. Hänen osallistumisensa ei vaikuta piirin edustuspaikkojen määrään. 

9.3. Kilpailuedustajien valintaa seuraavat toimenpiteet

1.      Piirin hallitus ilmoittaa edustajansa tai edustajiensa nimet yhteystietoineen SKKL:n toimistoon viikon sisällä piirimestaruuskilpailusta.

10. Suomen mestaruuskilpailu

10.1. SM-kilpailun ajankohta

·         SM- kilpailu järjestetään huhti-syyskuussa piirimestaruuskilpailujen onnistuessa. 

10.2. Osallistuminen SM-kilpailuun

·         Osallistuminen SM-kilpailuun tapahtuu piirien järjestämien karsintakilpailujen eli piirimestaruuskilpailujen kautta (ks. Kappale 9. ).

·         Hallitsevalla Suomen mestarilla on oikeus osallistua seuraavan vuoden SM-kilpailuun ilman karsintakilpailua.

10.3. Kilpailusarjat

SM-kilpailussa käytetään sarjajakoa juniorit/seniorit.Jako perustuu osallistujien kilpailumenestykseen. 

Juniorikilpailija

On ensikertalainen tai aiemmin kilpaillut henkilö, joka ei ole voittanut juniorisarjaa piirimestaruuskilpailussa tai ei ole sijoittunut kolmen parhaan joukkoon SM-kilpailun juniorisarjassa.Juniori säilyy juniorina koko kalenterivuoden ajan. Näin ollen piirimestaruuskilpailun juniorisarjan voittaja kilpailee (edellä mainitusta poiketen) juniorisarjassa myös K.O. vuoden SM-kilpailussa. 

Seniorikilpailija

On voittanut piirimestaruuskilpailujen juniorisarjan tai sijoittunut kolmen parhaan joukkoon aikaisemmin järjestetyssä SM-kilpailun juniorisarjassa. 

Kilpailusarja ei vaikuta SM-kilpailun lopputulokseen.

10.4.   Kukkasidonnan Suomen mestari

SM-kilpailussa kokonaiskilpailun korkeimman pistemäärän saavuttanut kilpailija on kilpailuvuoden kukkasidonnan Suomen mestari. 

Mestaruus säilyy siihen asti, kunnes uusi Suomen mestari valitaan. 

Suomen mestaruuskilpailussa saavutetun menestyksen perusteella valitaan Suomen edustajat kansainvälisiin kilpailuihin. 

(Kukkasidonnan Suomen mestari on joko juniori- tai seniorisarjan voittaja. Juniorien tai Seniorien Suomen mestaria ei kilpailujärjestelmässämme ole, joten tällaisia titteliä ei voida käyttää ansioluettelossa tai markkinoinnissa.) 

11. Kilpailutyöt

11.1. Piirin mestaruuskilpailu

·         Ennalta valmisteltavia töitä on 0 – 2 kappaletta (kilpailukomitean päätös). Työt ovat samat kaikissa piireissä. 

·         Yllätystöitä on 0 – 2 kappaletta (kilpailukomitean päätös). Työt ovat samantapaiset, mutta eivät samat kaikissa piireissä. 

·         Kilpailutöitä on yhteensä 2 – 3 kappaletta. 

·         SM-kilpailun kilpailukomitea määrittelee ja julkistaa ennalta valmisteltavat työt ja muun niihin liittyvän ohjeiston samanaikaisesti kaikissa piireissä. 

·         SM-kilpailun kilpailukomitea antaa kilpailutöiden aiheet piirien kilpailukomiteoille. 

·         Kilpailutyöt tulee laatia siten, että niillä mitataan sidontataitoa mahdollisimman laaja-alaisesti. 

·         Kilpailu voidaan järjestää myös siten, että ennalta valmisteltavien töiden ideat julkistetaan, mutta materiaali tulee kilpailun järjestäjältä. 

·         Kaikki kilpailuun liittyvä informaatio on annettava kirjallisena sekä kilpailijoille että tuomareille. 

·         Kilpailu, jonka yleisötilaisuusosa on tarkoitettu ammattiväelle, voi olla luonteeltaan ”ammatillinen”. Mikäli kilpailua pääsee seuraamaan myös suuri yleisö, kilpailukomitean on otettava tämä seikka huomioon. 

·         Kilpailussa voidaan yleisön viihdyttämiseksi sitoa myös yksi tai useampi näytöstyö, jota ei arvioida (kilpailukomitean päätös). 

·         Piirimestaruuskilpailu voi olla myös kaksiosainen ja käsittää sekä alkukarsinnan että finaalin (kilpailukomitean päätös). 

11.2. Suomen mestaruuskilpailu

·         Ennalta valmisteltavia töitä 1 – 2 kappaletta (kilpailukomitean päätös). Töiden määrä, aiheet ja muut tiedot julkistetaan hyvissä ajoin ennen kilpailua. 

·         Yllätystöitä  1 – 3 kappaletta (kilpailukomitean päätös). 

·         Yhteensä kilpailutöitä tulee olla 3-5kpl 

·         Kilpailutyöt tulee laatia siten, että niillä mitataan sidontataitoa mahdollisimman laaja-alaisesti.   

·         Kilpailutöitä /kilpailuja koskeviin kysymyksiin vastaa kilpailun johtaja. Hän välittää merkittävät/aiheelliseksi katsomansa keskustelut kaikille kilpailijoille ja tuomaristolle, jotta informaatio on tasapuolista. (Kilpailutyöt tulisi pyrkiä laatimaan niin selkeiksi ja yksiselitteisiksi, että niissä ei ole mitään kysyttävää)   

·         SM-kilpailu voi olla myös kaksiosainen ja käsittää sekä alkukarsinnan että finaalin. Se voi olla myös yksi kilpailu, ilman alkukarsintaa (kilpailukomitean päätös).   

·         Kilpailu, jonka yleisötilaisuusosa on tarkoitettu ammattiväelle, voi olla luonteeltaan ”ammatillinen”. Mikäli kilpailua pääsee seuraamaan myös suuri yleisö, kilpailukomitean on otettava tämä seikka huomioon (mm. töiden esillepano yleisön nähtäväksi, kesto tapahtuman/näyttelyn ajan jne.)  

·         Kilpailussa voidaan yleisön viihdyttämiseksi sitoa myös yksi tai useampi näytöstyö, jota ei arvioida (kilpailukomitean päätös).

12. Muut piirimestaruus- ja SM-kilpailuihin liittyvät ohjeet

12.1. Arviointikokous

Ennen kilpailun arvioinnin aloitusta kaikki tuomarit, kilpailukomitea, kilpailun johtaja sekä yllätyslaatikon tekijät kokoontuvat aloituskokoukseen ja läpikäyvät kilpailutehtävät mahdollisten arvioinnissa esiintyvien ongelmien välttämiseksi. 

12.2. Palkintojen jako

·         Juniorisarjan 1., 2. ja 3. palkitaan

·         Seniorisarjan 1., 2. ja 3. palkitaan

·         Kokonaiskilpailun 1., 2. ja 3. palkitaan

·         Piirimestaruuskilpailussa kokonaiskilpailun korkeimman pistemäärän saavuttanut kilpailija on piirin mestari.

·         SM-kilpailussa kokonaiskilpailun korkeimman pistemäärän saavuttanut kilpailija on kukkasidonnan Suomen Mestari. 

12.3. Päätöskokous/Tuomaripalaveri kilpailijoille

Kilpailijat, tuomaristo, kilpailun johtaja ja kilpailukomitea (tai komitean edustaja(t)) kokoontuvat välittömästi kilpailun jälkeen päätöskokoukseen. Kokoukseen voi osallistua myös muita kilpailuorganisaatioon kuuluvia, joiden katsotaan tarpeelliseksi olla paikalla. Assistentit voivat olla paikalla, mutta heillä ei ole puheoikeutta.Päätöskokouksessa tuomaristo voi esittää yhteenvedon kilpailun töistä ja kilpailijalla on oltava mahdollisuus saada henkilökohtaista palautetta kilpailutöistään. Kokoukseen on varattava riittävästi aikaa.

12.4. Kilpailija/assistentti

Kilpailija/assistentti pukeutuu tilaisuuden vaatimalla tavalla ja noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä.Kilpailija/assistentti huolehtii tarvikkeensa kilpailupaikalle ja vie pois kaiken tuomansa materiaalin kulloinkin annettujen ohjeiden mukaan. Kilpailija/assistentti huolehtii kilpailu- ja esivalmistelupaikkansa siisteydestä.

12.5. Työn/kilpailijan poistaminen arvioinnista/kilpailusta tai pisteiden

vähentäminen

Ohjeiden, ajan, mittojen ja/tai hinnan noudattamatta jättäminen oikeuttaa työn sulkemiseen arvioinnin ulkopuolelle tai pisteiden vähentämiseen. Tuomaristo päättää hylkäämisestä ja pisteiden vähentämisestä ja perustelee päätöksensä kilpailijalle.Mikäli kilpailija/assistentti käyttäytyy sopimattomasti, voi kilpailun johtaja/kilpailukomitea poistaa kilpailijan kilpailusta. Päätös on perusteltava.

12.6. Kilpailijoiden protestioikeus

Kilpailijoilla on protestioikeus. Protesti on tehtävä joko kilpailun aikana tai välittömästi kilpailun jälkeen. Kilpailun johtaja, tuomariston puheenjohtaja ja kilpailukomitea päättävät tarvittavista toimenpiteistä. 

13. Avoimet kukkasidontakilpailut

• Avoimiin kukkasidontakilpailujen järjestämisen periaate on se, että niihin voivat osallistua ketkä tahansa. Kilpailun järjestäjällä on kuitenkin halutessaan mahdollisuus rajata osallistumista (esimerkiksi vain piirin alueelta).

• Ulkomaan kansalainen voi osallistua ainoastaan SKKL:n järjestämiin avoimiin kukkasidontakilpailuihin.
• Kilpailumaksu on SKKL:n jäsenille jäsenhintainen (=huomattava alennus). Kaikille muille (ei jäsenet, ulkomaiset kilpailijat) maksu on normaali (=selkeästi korkeampi). 

ARVIOINTIPERIAATTEET

14. Arvioinnin pääperiaatteet

·         Kilpailussa tulisi käyttää suljettua arviointia, jotta tuomarityöskentely olisi mahdollisimman objektiivista. Suljettu arviointi edellyttää sitä, että tuomarit eivät ole kilpailupaikalla esivalmistelu- tai kilpailuaikana.

·         Avointa arviointia käytetään, mikäli tilanne sitä vaatii.

15. Pisteytys ja arviointikohteet

·         Arviointikohteet ovat kokonaisvaikutus, väri, idea ja tekniikka. pisteytys kustakin kohdasta 0-25 pistettä. Maksimissaan yhdestä työstä/tuomari voi saada 100 pistettä.

16. Arviointi ja pisteiden antaminen

·         Jokainen tuomari pisteyttää kunkin arviointikohteen itsenäisesti käyttämällä arviointiasteikkoa 1 – 25 pistettä. Tekninen arviointi suoritetaan yhdessä.

·         Tuomarikomitean päätöksellä kilpailussa voidaan käyttää erillistä tekniikkatuomaristoa, jolloin osa tuomaristosta arvio kokonaisvaikutuksen, idean ja värin ja tekniikkatuomaristo arvioi tekniikan.

·         Tekniikan painoarvon tulee säilyä samana kuin muidenkin arviointikohteiden.

·         Katso myös luku 5.3. 

17. Kilpailuajat

·         kilpailukomitea päättää itsenäisesti ja kilpailukohtaisesti sekä kilpailu- että esivalmisteluajoista. 

18. Kilpailu- ja arviointipaikka

·         Kilpailupaikan, mahdollisen esivalmistelutilan ja arviointitilan tulee olla tarpeeksi tilavia ja hyvin valaistuja.

·         kilpailu- ja arviointipaikan valaistuksesta, tilakorkeudesta, ovien koosta, arviointikorkeudesta ja väreistä on tiedotettava kilpailijoille etukäteen.

·         Arviointitilan on oltava riittävän suuri, jotta työt saadaan hyvin ja ilmavasti esille. Arvioitavien töiden ympärillä on oltava niin paljon vapaata tilaa, että töiden arviointi käy esteettä.

·         Kilpailutöiden tulee saada tasavertaiset paikat arviointitilassa.

·         Mikäli kilpailutyön aihe vaatii, esim. korkeampaa tasoa arviointitilassa, se on sinne toimitettava (esim. kukkakorin arviointi lattialla tai pöydällä vaikuttaa ratkaisevasti arviointiin).

·         Mikäli yleisö pääsee esivalmistelu- tai kilpailupaikalle, on tila rajattava siten, että kilpailijoiden työrauha säilyy. 

19. Assistentin käyttö